Eteisremppa (ja ihan huiput ennen/ jälkeen kuvat!)

Meillä on rempattu!

Käykö kenellekään muulle koskaan niin, että kotona rauhassa istuessa ja vaikkapa vauvaa imettäessä tulee katseltua ympärille ja huomattua, että tuo eteinenhän on aivan hirveä! Minulle kävi niin tässä pari viikkoa sitten. Toki olin huomannut hirveän eteisen jo aiemmin, mutta nyt se oikein pisti neulan lailla silmään. Sitä ei voisi enää sietää, ei, sille olisi heti tehtävä jotain.

Meidän eteinen on ihan suuri suomalaiseksi eteiseksi, siellä oli iso kaappi ja monta viistoa seinää, joten epäkäytännöllisyys oli huipussaan. Kuusihenkisessä perheessä myös tavaraa on saattanut kertyä sen verran, ettei ne vain mahdu kaappiin, varsinkaan jos kaappi on vähän huonosti suunniteltu meidän tarpeisiin nähden. Lisäksi varmaan tavaramäärän ja epäkäytännöllisyyden takia eteinen oli aina sotkuinen…aina. Mitä siinä sitten oli…no siinähän on kaikki mitä ei mahtunut laittaa kaappiin ja minkä joku meistä oli saanut päähänsä jättää eteiseen, tietenkin. Eli ainakin vaunut, autokaukalo, kolmet monot, yhdet sukset, kaksi vaahtosammutinta (joista toinen oli mennyt ”vanhaksi” 2001…), läjä epämääräisiä kenkiä, laukkua, sukkaa, piirustuspaperia, tytön edellisvuoden kuvistyöt jne. Kaikki ei siis tosiaankaan kuulunut eteiseen, mutta sinne ne oli vakiinnuttanut paikkansa.

Tällainen kauhistus se oli: 

Siinä syöttäessä olin jo sitten tehnyt suunnitelmat mitä eteiselle tulisi tehdä ja kun miehelläkin oli kolme vapaapäivää niin tokaisin, että nyt sitten eteinen uusiksi. J totesi, että joo o, pitää vain suunnitella se nyt hyvin. Vastasin, että tottakai suunnitellaan hyvin, siksi aloitetaan vasta iltapäivällä. J:n ilme oli niin ihanan hämmästynyt kun se tivasi, että ihanko oikeasti meinasin että kaappi puretaan nyt?!

Ja siitä se sitten lähti.

Tavarat ulos eteisestä, kaappi tyhjäksi ja purkuun ja seiniin uutta väriä. Kellastuneen männyn tilalle kuultovalkea vaha ja karmeihin valkoista. Huone kasvoi ja raikastui jo pelkästään tällä, mutta mitä sitten tilalle?

Lapset olivat innokkaita maalaajia

Valtava ruskea ja tummapeilinen kaappi sai lähteä ja halusin ainoalle suoralle seinälle pienemmän kaapin, mihin saisi koreja. Pitkä seinä, jolla kaappi oli aiemmin ollut, sai kannettavakseen takorautaiset naulakot, joihin mahtuisi sekä omat että vieraiden takit ja laukut. Henkariinkin on kiva laittaa tietynlaisia takkeja, joten niille piti keksiä erialainen pidike ja amppeliteline palveli tässä hommassa paremmin kuin hyvin!

Mummi ja Vaari tulivat auttelemaan ja vaari rakensikin uuden kaapin sillä aikaa kun J maalasi seiniä. Heillä oli myös ylimääräiset peiliovet, joten saimme ne käyttöön uuteen eteiseen. Ruskea matto pois lattiasta ja tilalle pitää vielä hommata pienempi tumma kuramatto oven eteen ja kenkien kohtaan parikerroksinen valkoinen kenkäteline niin meidän eteinen on ihan täydellinen! Kuvat saavat puhua puolestaan!

Muu kämppähän vähän meinasi räjähtää kun keskittyy vain yhteen huoneeseen, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Ylimääräisestä tavarasta eroon ja eteisen tila käyttöön. Nyt mahtuu takit ja tavarat vaunuja myöten. Silti lapset mahtuvat lattialle levittämään haalarit pukiessa. Muutoksen jälkeen lapsetkin on osannut laittaa tavarat paikalleen, uskomatonta. Kannatti! Kiitos Mummi ja Vaari avusta!