Tässä vaalien alla on vääjäämättä törmännyt myös paljon puhuttuun "puoskari"lakiin. Siitäpä kirposikin tällainen pieni ajatuksenjuoksu luontaishoidoista.
Ymmärrän lakiehdotuksen takana piilevän ajatuksen siitä, kuinka huijarihoitajat eivät ohjaa asiakkaitaan "oikean" hoidon piiriin ja lupaavat tuloksia, joihin eivät pysty. Huolihan voi sinänsä olla ihan huolen arvoinen, mutta todellisuudessa marginaalinen ryhmä. Lisäksi ihmiset jotka ovat saaneet jostain vaihtoehtohoidosta apua vaivoihinsa, joihin lääketiede ei ole pystynyt vastaamaan, on merkittävä. Ja kyllä, ihan näin mutulla, ei ole minulla lukuja tukenani, mutu perustuu kokemuksiin sekä omalta osaltani, että polkuni varrelle tulleiden ihmisten keskuteluihin jo vuosien ajan.
No, luontaishoidoista keskutellessa lähes poikkeuksetta nousee esiin syöpää sairastavat ihmiset, jotka eivät halua ottaa vastaan sairaalan hoitoja vaan menevät hyväuskoisina huuhaahoitajille ja lopulta menehtyvät. Tässä kohdin voidaan miettiä kenen on vastuu? Syöpähän on diagnosoitu varmasti sairaalassa, joten asiakas on varmasti saanut tiedon, että hoitoa olisi tarjolla. Ennemmin hän joutuu varmasti selitellä sitä, jos ei hoitoihin mene. No jos tällainen asiakas sitten haluaa syövän hoitoonsa käyttää luontaishoitoa joko ainoana tai tukevana osana, eikö se ole hänen ratkaisunsa? Toki olen sitä mieltä, että meidän luontaishoitajina tulee kertoa asiakkaalle, että todennäköisesti pelkkä vyöhykterapia ei tule viemään syöpää pois ja varmistaa että hän on tietoinen syövän vakavuudesta ja mahdollisuuksista sairaalaan hoitoihin, mutta jos asiakas tämänkin jälkeen haluaa käyttää vyöhyketerapiaa tai vaikka sitä pahamaineista yksisarvishoitoa, niin eikö se ole hänen oikeutensa? Eihän sairaalassakaan hoideta ketään pakolla jos lukuun ei oteta psykiatrian puolella M1- lähetteellä tulevia vastentahtoisen hoidon asiakkaita (ja tietenkin henkilökuntaa, joista suurimmalla osalla ei ole enää mahdollisuutta itse vaikuttaa itseensä pistettäviin rokotteisiin työpaikan menetyksen uhalla.)
Toinen esiin nouseva asia on maksa-arvot. Luontaituotteista osa voi vaikuttaa maksa-arvoihin, yleensä väärinkäytettyinä, mutta tästä syystä luontaistuotteethan ovat oikeastaan vaarallisia! No, en tasapuolisuuden nimissä tässäkään asiassa viitsi hakea tilastoja siitä, kuinka paljon lääkeaineet vaikuttavat maksaan tai kuinka paljon ihmisiä kuolee hoitovirheiden tai lääkkeiden sivuvaikutuksiin...Kehoitankin tutustumaan myös luontaistuotteiden vaikutuksiin ennen niiden käyttöön ottoa. Täytyy myöntää, että olisi kyllä ihan mielenkiintoista nähdä tästä asiasta tilastot verrattuna vastaaviin haittoihin luontaistuotteiden tai hoitojen osalta? Pitääkin katsella löytyykö jostain sellaisia tilastoja.
Nyt meinaa karata ajatus tästä...Palataanpa siis. Pointtina, onko järkeä poistaa asia, josta on monille hyötyä, vain siksi että joku ei käytä sitä oikein tai ota asioista selvää? Eikö näitä ihan samoja tapahdu jatkuvasti lääketieteen puolella ja itseasiassa huomattavasti enemmän? Luin Kirjaa unesta (univallankumous) ja sen merkityksestä, siinä oli viittaus tutkimukseen, jonka mukaan väsynyt lääkäri (eli normaali päivystystä tekevä) aiheuttaa 300-700 kertaisen määrän hoitovirheitä verrattuna pirteään lääkäriin riippuen univajeen suuruudesta. Silti lääkäreiden päivystysmäärät ovat pysyneet samassa ainakin ulkomailla ja käsittääkseni myös Suomessa?
En tykkää yhtään keskusteluista lääketieteen ja luontaihoitojen välillä, koska jostain syystä suuri osa ihmisitä tuntuu kuvittelevan niiden sulkevan toisensa pois? En ymmärrä mistä tämä käsitys on tullut? Siitäkö, ettei kummankaan alan ammattilaiset tunne tarpeeksi toistensa alaa? Liittyykö tähän pelkoja molemmin puolin?
No, minähän olen koulutukseltani sairaanhoitaja/kätilö ja sittemmin opiskellut koko kehon refleksologiksi (pian on paperit kourassa). Teen lähipiirille guasha -hoitoja ja "läträän" eteeristen öljyjen kanssa. Käyn itse kalevalaisilla jäsenkorjaajilla ja joskus myös energiahoidoissa. Olen opiskellut hypnosynnytysvalmentajaksi. Uskoisin voivani puhua täältä kultaiselta keskitieltä ja tietäväni asiasta jotain. Käytän nimittäin sujuvasti yhteen luontaishoidon palveluita silloin kun ne riittäävät mainiosti tai vastaavasti kun lääkäristä ei löydy vastauksia. Tämä välimaasto on kuitenkin oivallista tilaa hyödyntää niin pitkälle kehittynyttä lääketieteen osaamistamme. Lääke voi olla erinomainen apu hetkelliseen oireeseen, kunhan muistetaan hoitaa myös oireen aiheuttajaa.
Mietinkin tässä molemmista saamiani hyötyjä. Jos ensin otetaan perinteinen länsimaalainen lääketiede:
1. Ensimmäisenä ja suurimpana asiana lapseni. Kaksi heistä ei luultavasti olisi tässä, jos sairaalan ihan loistava henkilökunta ja toiminta eivät olisi olleet meidän apunamme keisarinleikkauksen ja tämän jälkeen vastasyntyneiden tehon muodossa. Jostain syystä minulla ei vaan näköjään pysy istukat kiinni, tähän ei ole koskaan löytynyt mitään syytä. Tähän ei koskaan olisi riittänyt luontaishoidot eikä hypnosynnytykset.
2. Lapsena mursin käteni, käsi kipsattiin, katkaistiin uudestaan väärän asennon vuoksi ja kipsattiin uudelleen, käteni toimii erinomaisesti :) Kiitos siitä!
3. Kiitän sairaalantoimintaa myös äkillisissä kipukohtauksissa, joihin olen saanut asianmukaisen kivunlievityksen, vaikka oireen aiheuttajan olenkin aina joutunut hoitaa pois luontaispuolen jutuilla, koska lääketieteen mielestä niitä ei voi hoitaa pois, vain tukahduttaa oireen.
4. Olen nähnyt myös läheisteni käyneen leikkauksissa ja saaden näin kohennettua elämänlaatuaan. Kiitos siitä!
5. Olen myös erityisen kiitollinen kehittyneistä laboratoriopalveluista, joiden kautta on helppoa selvittää millä mallilla se oma keho toimii, jos ei oma olo syytä tähän selvitä. Tähän kategoriaan lasken myös allergiaselvitykset jne, se helpottaa oireiden aiheuttajan löytämistä.
6. Olen kiitollinen ennaltaehkäisevistä palveluista, kuten neuvola, tietyt kontrollit ja seulonnat.
7. Toimiva hätäpuhelu ja ambulanssitoiminta on tuonut turvaa äkillisinä hetkinä ja vaikka kuumekouristuksen säikähdys ehti jo laueta ambulanssin tullessa, se oli silti suuressa osassa jälkitarkastuksessa ja nykyisin kaapista löytyy varulta kouristuksen laukaiseva lääkitys, joka on helpottanut ainakin mieltä. Olen myös tutustunut ambulanssiin raskauksieni ja synnytysteni aikana ja jälkeen siirtovälineinä, enkä voi tarpeeksi kiittää mahtavaa henkilökuntaa ja sitä ammattitaidon määrää, jolla pääsimme jatkamaan tarpeellista hoitoa toiseen kaupunkiin.
8. Nämä yliliikkuvaiset nivelet välillä aiheuttavat huolta. Lääkäri on laittanut nuorena leukani sijoilleen sen taas mentyä paikoiltaan, vaikka tällöin kohtelu ei valitettavasti ollut ihmisarvoista ambulanssikuskien osalta. Olen silti kiitollinen, ettei minun tarvinnut lähteä nurkkaan kuolemaan. Toinen lääkäri on myös laittanut tyttäreni käden paikoilleen sen mentyä sijoiltaan, aivan mahtavaa!
Sitten luontaishoitojen hyödyt omassa elämässäni:
1. Olen elämänlaatuni velkaa jäsenkorjaajille. Parikymppisenä lonkkani olivat niin kipeät, että kävely oli jo hankalaa. Lääkärin mukaan jalkani ovat eri mittaiset ja molemmat reiteni pitäisi leikata ja ruuvittaa jne. Kun tähän en suostunut, sain tukipohjalliset, jotka vain pahensivat tilannetta. Lopulta kävin kerran kiropraktikko/jäsenkorjaajalla, joka käänsi lantioni suoraksi. Tämän jälkeen nämä "synnynnäisesti erimittaiset jalat" ovat olleet taas samanmittaiset eikä lonkkakipu ole koskaan palannut. En voi kyllin kiittää.
2. Samainen mies hoiti minulta lääkärin diagnosoiman migreenin laittamalla hartiat kuntoon. Lääkärin mukaan hartioissa ei ollut mitään vikaa ja pääkipu lähtisi hänen määräämillään migreenilääkkeillä (Mutta uusimisriski olisi toki aika suuri). Tämä myös reilu parikymppisenä, eikä minulla ollut koskaan ollut migreeniä eikä muita oireita kuin yhden kerran paha päänsärky.
3. Jäsenkorjaajat ovat laittaneet selkäni kuntoon useammankin kerran (omistan yliliikkuvat nivelet) yleensä raskausaikana. Sinne jäi issiaskivutkin jne.
4. Olen kiitollinen vyöhyketerapiasta. Vyöhyketerapian olen kokenut lievittäneen stressiä sellaisena hetkenä kun elämän taakka on liian raskas ja pää ei ehdi käsitellä kaikkea. Se auttoi alkuun myös synnytyksessä kivunlievityksenä.
5. Itse koko kehon vyöhyketerapiaa tehneenä olen saanut hyvää palautetta hoidokeiltani sekä kivun hoidossa, stressin vähentämisessä, että muutamissa toiminnallisissa asioissa.
6. Oma vauvani hyötyi suuresti vyöhyketerapiasta, sillä se laittoi nesteet liikkeelle vaikka furesis ei ollut siihen pystynyt. Hoitohenkilökunnalta meinasi pudota silmät päästä. (Huom! Yhdistettyä käyttämistä! Sairaalahoidossa tehtävä vyöhyketerapia!) Olen saanut myös hyvää palautetta useilta perheiltä koliikkivauvan hoitotuloksista. Olen todella kiitollinen, että olen löytänyt tällaisen hoitomuodon.
7. Ruokavalio. En tiedä onko tämä ihan suoraan luontaishoitoa, mutta siihen se on laitettava, koska en noudata THL:n ruokasuosituksia (Joissa on myös paljon hyvää jos niitä oikeasti noudattaa, mutta ei riitä maksimoimaan hyvinvointia). En nykyään ole juurikaan kipeänä, krooninen poskiontelotulehdukseni on helpottunut huomattavasti (saattaa jopa hävitä, vaikka lekurit olivat jo poistamassa luunkappaleita poskionteloiden tiehyistä isontaakseen röörejä). Olen saanut sappitiehyet kuntoon (oireilivat jo 15 vuotiaana hiekalla). Ohjeistus oli että älä syö rasvaa. No rasva on se, joka laittaa sapen liikkeelle, ja liikkuva kivi ei sammaloidu, joten jättämällä rasvan pois olisin kehittänyt sappikivet, toki ne eivät olisi oireillut jos en käyttäisi rasvaa. Minä kuitenkin tykkään syödä monipuolisesti, myös rasvaa, ja haluan mieluummin puhtaan sappirakon. Näin se puhdistui pienellä oireilulla ja sen jälkeen on pysynyt oireilu ainakin poissa, joten uskoisin sen toimivan hyvin.
8.Eteeriset öljyt, no nyt päästiin yhteen lempiaiheista... :D Meillähän öljyt on avannut ihan uudet ovet kemikaalittomaan elämään, ja koska kemikaalikuorma on yhdistetty lukuisiin nykyajan vitsauksiin, on parempi jättää niitä mahdollisuuksien mukaan pois. Konkreettisesti olen öljyjen avulla voinut hoitaa erinäisiä fyysisiä oireiluja, vaikka ne eivät lääkkeitä olekaan, eikä niitä suoraan korvaa. Tämmöisiä pikkukremppoja, pään jomotusta, kasvukipuja, masuvaivaa ja muita kipuiluja, nyrjähdyksiä, viiltohaavoja jne. Näihin tukien olen myös saanut tasapainotusta ihan ajatuksiin, rauhoittumista, motivointia jne. Tuoksuinahan nämä on erittäin vaikuttavia. Ne ovat tulleet meille myös kodin siivoukseen, sillä osa öljyistä on todella antiseptisiä jne. Eli lyhyesti: kokonaisvaltaista kemikaalittomuutta, josta on seurannut ainakin hyvä olo ja pienempi kemikaalikuorma keholle. Toki suosittelen sen verran tutustumaan, että tietää mitä käyttää ja miksi :)
9. Lisäravinteet: Käyttäen valikoituja sopivia lisäravinteita (ei synteettisiä) meidän perheen sairastelu on vuosien mittaan huomattavasti vähentynyt. Osaa jatkuvasti, osaa tarpeen mukaan, enkä nyt keksi muuta kuin että säännöllisestä käytöstä on varmasti ollut hyötyä. Ainakaan mitään muuta emme ole muuttaneet ja lapsetkin on edelleen pieniä ja altistusta tulee yhtälailla koulussa, kerhoissa päiväkodissa ja pienen ihmisen lähmäilyä.
Huolta näiden kahden vastakkainasettelusta herättää kärjistynyt keskustelu, jossa toista mollataan mitä hulluimmilla väitteillä tai ilkkumasanoilla. Yleensäkään ääripään ajattelu ei ole kovin toimivaa vaikkakin varmasti herättelee ajattelemaan asioita. Kuilu kahden toimivan hoidon välillä vain kasvaa. Eräskin laboratorio (joka meni juuri boikottiin tämän vuoksi) mainostaa itseään mustamaalaten ja luontaishoidoista ja niiden käytöstä väärää kuvaa antavalla tavalla?! "Jos minä tuohon selkäkipuun käyttäisin ratamonlehteä... -No jos nyt kuitenkin otettaisiin magneettikuva. Hohhoijaa. Juuri tällaiset älynväläykset on omiaan lisäämään tahallisesti kuilua.
Minulla on niin hieno visio, se on muodostunut omista ja muiden kokemuksista. Olisi maailma, jossa nämä kaksi on yhdistetty. Niitä käytettäisiin niiden parhaiten toimiviin asioihin yhdessä potilaan kanssa päättäen. Tähän liittyy myös itsemääräämisoikeuden voima ja lääketieteen auktoriteettisen mallin murentaminen. Kuulostipas pahalta. Lääkärit saa edelleen olla lääkäreitä ja hoitajat hoitajia, mutta heidän pitäisi toimia sulavassa yhteistyössä potilaan kanssa ja hyvässä vuorvaikutuksessa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntijoina. Valitettavasti tällä hetkellä sairaaloissa kohtelu on välillä ylimielistä, pompottelevaa tai komentelevaa. Pelastus on, että vastapainona sieltä löytyy myös aivan ihania asiakseen ottavia ja potilaista välittävää henkilökuntaa, siihen pyrimmekin ja usein nuo negatiiviset kokemukset tulevatkin kiireen, väsymyksen tai resurssien takia...
Nyt vaan jämäkkä lopetus, kaikella on paikkansa ja kaikilla oikeus valita itselleen sopiva elämäntapa.
Olen todella kiitollinen kaikesta hyvää levittävästä, johon kuuluu siis lääketieteen asioita kuin myös luontaispuolta. Näillä on oma paikkansa ja niitä voidaan käyttää yhdessä, käsi kädessä. Tällöin luomme toimivan maailman.
Kaikki kuvat ovat kuvituskuvia www.pixabay.com.
